La hollantilainen kulttuuri Se on monipuolinen, heijastaa sekä alueellisia eroja että ulkomaisia vaikutteita kauppiaan ansiosta ja tutkii hollantilaisten henkeä ja maahanmuuttajien virtaa.
Hollannilla ja hollantilaisilla on ollut vuosisatojen ajan tärkeä rooli liberaalina ja suvaitsevaisena kulttuurikeskuksena, ja Alankomaiden kulta-aikaa pidetään zenitinä.
kieli
Pääkieli on hollanti, kun taas friisi on myös tunnustettu kieli ja sitä käyttää Friisinmaan maakunnan hallitus.
Useita Ala-Saksin murteita (Nedersaksisch hollanniksi) puhutaan suuressa osassa pohjoista ja itää, ja Alankomaat tunnustaa ne alueellisiksi kieliksi Euroopan alueellisten tai vähemmistökielien peruskirjan mukaan.
Toinen hollantilainen murre, jolle on myönnetty alueellinen kieliasema, on limburgilainen, jota puhutaan Limburgin kaakkoisosassa. Sekä Ala-Saksin että Limburgin hollanti levisi Alankomaiden ja Saksan rajan yli ja kuuluvat yhteisen murteen jatkuvaan alaholmen saksalaiseen.
uskonto
Kalvinismi tuli teologiseksi järjestelmäksi Hollannissa Hollannin kapinan aikana kahdeksankymmentävuotisen sodan aikana. Muita uskontoja siedettiin, mutta he eivät voineet harjoittaa uskontoaan julkisesti.
Alankomaat on nykyään yksi maallisimmista maista Euroopassa. Arviolta 49,6% väestöstä kutsuu itseään ei-uskonnollisiksi. Loput ovat 27% katolisia, 15,7% protestantteja ja 5,3% muslimeja (CBS: n tiedot 2005, 2007).
Aikaisempina aikoina protestantismi oli Hollannin suurin uskonto, mutta aina on ollut suuri osa roomalaiskatolisia, jotka olivat voimakkaasti hallitsevia eteläisissä provinsseissa, mutta myös pohjoisissa.
Viime vuosisadan aikana vanhemmat protestanttiset kirkot ovat kuitenkin olleet taantumassa. Islam on alkanut kaivaa kapeallaan ja moskeijoita rakennetaan. Hollannissa asuu myös merkittävä hindu-vähemmistö, joka koostuu enimmäkseen maahanmuuttajista, jotka tulivat entisestä Surinamin siirtomaasta itsenäisyytensä jälkeen.
Maassa asuu myös pieni joukko juutalaisia (40.000 XNUMX), joista suurin osa asuu Amsterdamissa.