Osa Dominikaanisen tasavallan kulttuurista ja historiasta liittyy Taínon väestön olemassaoloon, jotka olivat etninen ryhmä Orinoco-joen suulta Etelä-Amerikassa (nykyinen Venezuelan maa). Taínot asuttivat Karibian eri saaria seitsemännestä vuosisadasta lähtienYksi heistä oli Hispaniola, saaren nimi, jolla Dominikaaninen tasavalta jakaa tällä hetkellä alueensa ja väestönsä Haitin sisarmaan kanssa.
Taínojen käyttämä kieli oli Arawak, joka kuuluu Arawakin kieliperheeseen., nyt kuollut, on kuitenkin vielä joitain sanoja, kuten arepa, bataatti, karibia, boricua, termiitti, jne. jotka on mukautettu espanjan suosittuun kieleen valloitushetkellä XNUMX-luvulla.
Kerran saarelle asettuneet Tainot hillitsivät tai omaksuivat muita arawakilaisia populaatioita, kuten inerikset ja Guanahatabeyes-arhailaiset, Ciguayos ja Macoris.
Taino-seura
Tainot eivät olleet niin pitkiä, oliivinahkaa, lihaksikkaat, miehet käyttivät hiuksiaan lyhyt edessä (otsatukka) ja pitkät takana, heillä ei ollut partaa. Taina-naiset käyttivät pitkiä hiuksia, punosivat itseään, ja osa esteettistä kauneutta oli saada reikiä sekä korviinsa että huuliinsa.
He eivät käytännössä käyttäneet vaatteita saaren ilmasto-olosuhteiden vuoksi, mutta miehillä oli räätälöity kangas ja naisilla hameet.
Taínos, joka tarkoittaa "hyvää ja jaloa" Se oli rauhallinen etninen ryhmä ja se osoitettiin sen sosiaalisessa ympäristössä, jossa omien keskuudessa harjoitettiin solidaarisuutta, perheiden tai klaanien väliset taistelut olivat harvinaisia.
Patriarkka oli perheen pääHän oli se, joka ylläpitää järjestystä ja teki päätöksiä talossa, jossa suuressa osassa asui useita perheitä (patriarkan välittömät tai läheiset sukulaiset), minkä vuoksi patriarkaatin merkitys on tärkeä. Patriarkaatin peräkkäin vastasi yleensä vanhinta poikaa ja toiseksi patriarkan veljelle tai sisarelle. Jatkamme…/
hyvin byen
pidän tuosta tarinasta
se on hyvä kommentti
se on minun kouluni