Paracas Necropolis -kulttuurilla on antiikki, joka on peräisin 200 vuotta eKr ensimmäisiin vuosiin AD. Tämän vaiheen tärkein kehitysvyöhyke oli Pisco-joki, Topará-rotko ja Paracasin niemimaa.
Tälle aikakaudelle on ominaista suorakulmainen muoto hautausmaistaan, jossa kymmeniä hautajaispaketteja haudattiin muutaman metrin korkeuteen. Näissä hautajaisissa on viitteitä sosiaalisten luokkien olemassaolosta, koska voimakkaimmat persoonat olivat koristeltu voimakkaasti.
Hautajaiset
Löydetyt hautapaketit osoittavat Paracan kyvyn haudata kuolleensa. He löysivät niput, joissa oli hyvin rikas ja monipuolinen puku, jossa sosiaalisten luokkien olemassaolo on täysin nähtävissä; jotkut niput ovat hyvin monimutkaisia, sisältävät monia esineitä, kun taas toisissa on vain muumio.
Paracas-keramiikka
Tämän nekropolis-ajan keramiikka ei ole niin edustavaa. Vaikka muoto ja kaksinkertainen nokka ja siltakahva säilyvät, se menettää rikkautensa, on vähemmän koristeltu, väriltään kellertävä ja myös niukempi. Se on vähemmän työstetty keraaminen, vähemmän seinillä.
Paracas-tekstiili
Paracas Necropolis -kankaat ja Paracas-vaipat toisaalta esittävät malleissa suurempaa hallintaa ja herkullisuutta johtuen siitä, että ne on brodeerattu, mikä mahdollisti kauniiden kuvien ja värillisten luomusten saamisen.
Hahmot ovat edustettuina sauvilla tai palkintopääillä, joissa on olkaimet, jotka kiinnittyvät vyötäröön ja muuttuvat käärmeiksi, joissa on kaksi päätä, päähineillä, joissa on seremoniallinen veitsi, nenärengas, viikset jne.
Toiseksi sekä kasvistosta että eläimistöstä, kuten käärmeistä, linnuista, kissoista, kaloista, hedelmistä, kukista jne., Otetut naturalistiset mallit erottuvat.
Paracas-miehet käyttivät näitä Paracas-vaipia pitämällä päällään kuin pitkä mantilla. Kankaisiin kirjailtujen moniväristen hahmojen katsottiin olevan graafisia esityksiä myyttisistä tarinoista.
Se on enemmän unta kuin sanotaan
No, sen löytäjän on tietysti oltava älykäs, ei
asia on, että se on hienoa